Mummon kankhaat!

Kylläpäs siitä onki aikaa kun viimeksi päivitin. Oltiin lomailemassa ihanaisessa Kreikassa, Vounarian kylässä ja oon innostunut nyt kutomaan taas kun syksy saapui, joten en oo saanut nukkiksessa mitään aikaan. Vieläkin hakusessa alimpaan kerrokseen tapetti. Kauhulla odotan missä ostokseni teen kun Tiimari sulkee ovensa. Täällä ei ole sitten enää yhtään askartelukauppaa.

Mutta eniveis, koska mulla ei oo mitään nukkekotikuvia tällähetkellä, niin laitan näistä tämänhetkisistä jutuista kuvia. (Jotka ei siis liity millään tavalla blogin ideaan :D)

Lapaset tulossa ;)

Pöytäliinan tekasin 'mummon' vanhasta kankaasta

Kovasti keräilen vanhoja lautasia, niistä teen kollaasin seinälle

Kukka-kankaita

Ajattelin käyttää yhtä kukka-kangasta tapettina nukkekodissa. Kankaat ovat peräisin kaverin naapurin mummolta, joka kuoli kesällä. Vanha ompelija, jolla sattui olemaan talo täynnä kankaita. Muutamasta tekaisin jo pöytäliinan ;)

Oon innostunut kirjomaankin, mutta niistä en voi ottaa kuvaa kun osa menee joululahjoiksi.

Täytyy paljastaa, että mulla oli tekeillä jo toinen nukkekoti, mutta sitten selvis, että joku muu just sattu tarttumaan samaan ideaan, joten taidan jättää kyseisen projektin kokonaan. Tarkoituksena oli saada aikaseksi jotain uniikkia, mutta nyt luin netistä, että jollakin kävi juuri sama ajatus mielessä. Ei siitä sen enempää.

Olipas aika joutava päivitys, mutta loppuviikosta alan varmaan tapetoimaan yhtä huonetta nukkiksessa niin jos paremmin ensi kerralla :)

 

Kun auringon alla puhkeaa onni, 
kun lehmänsä löytää muhkea sonni, 
kun kaislikon hauesta hauki saa parin 
ja kukkoa kosii se kanoista arin 

niin mikseivät sitten sika ja sika 
saparon verran ja kärsänsä mitan 
toisilleen vannoisi ikuista valaa: 
Oi rakkaani, sulle mun kyljykset palaa! 

Niin kuu etsii maata, niin suu etsii suuta, 
niin kyyhkyset yhteistä nukkumapuuta, 
kun peittojen alla on pehmoista kaksin 
ja kahdelle yö ryhtyy suojelijaksi 

niin mikseivät sitten sika ja sika 
saparon verran ja kärsänsä mitan 
toisilleen vannoisi ikuista valaa: 
Oi rakkaani, sulle mun kyljykset palaa! Ilpo Tiihonen